Ralph Gräsbeck -stipendi Olli Dufvalle – tavoitteena ymmärtää verta yksittäisten solujen tasolla
Minervasäätiö on myöntänyt vuoden 2026 Ralph Gräsbeck -stipendin lääketieteen tohtori Olli Dufvalle. Cambridgessä vaikuttavan Dufvan tutkimus keskittyy verisolujen kuvaamiseen ja analysointiin ennennäkemättömällä tarkkuudella.
10 000 euron suuruinen stipendi myönnetään joka toinen vuosi tutkijalle, joka on väitellyt tohtoriksi laboratoriolääketieteen alalta viimeisten seitsemän vuoden aikana ja jatkanut sen jälkeen korkeatasoista ja innovatiivista tutkimusta alalla.
Ralph Gräsbeck -stipendiaatti Olli Dufva. Kuva: Wellcome Sanger Institute
Uusi tapa tutkia verinäytteitä
Dufvan tutkimuksessa hyödynnetään yksisoluteknologiaa, jonka avulla verinäytteestä poimittuja soluja voidaan tarkastella yksi kerrallaan. Siinä missä tavallinen verenkuva kertoo eri verisolujen ja verihiutaleiden määrän, korkean resoluution analyysi antaa yksityiskohtaisemman kuvan tilanteesta.
“Verinäytteestä otetaan noin 2000 solua, ja jokaisen geenin ilmentyminen jokaisessa solussa mitataan. Voimme määrittää tarkkaan, millaisia hienojakoisempia solutyyppejä veressä on, ja kuinka paljon – ja onko joku tyypeistä poikkeava verrattuna keskimääräisen, terveen henkilön solutyyppeihin”, Dufva kertoo.
Korkean resoluution datan avulla voidaan tutkia, miten erilaiset sairaudet, genetiikka ja muut muuttujat vaikuttavat veressä kiertäviin immuunisoluihin.
“Sitä kautta voimme ymmärtää, millainen rooli niillä voi olla erilaisissa sairauksissa ja voiko korkean resoluution datalla saada käsitystä verenkuvan muutosten taustalla olevista tekijöistä”, Dufva sanoo.
Tutkimuksen mittakaava on huomattava: aineistoon on kerätty verinäytteitä yli 5 000 luovuttajalta, ja jokaisesta luovuttajasta on sekvensoitu yksittäisiä soluja. Laaja aineisto mahdollistaa viiterajojen määrittämisen näin tarkalle datalle. Visiona on, että aineistoa voidaan tulevaisuudessa käyttää vertailukohtana, kun arvioidaan potilaan solumäärissä havaittuja poikkeamia. Näin voidaan selvittää, viittaako poikkeama sairauteen vai onko kyseessä normaali löydös, kun huomioon otetaan potilaan ikä ja sairaushistoria.
Visiona enemmän tietoa myös immuunijärjestelmästä
“Jos tällainen korkean resoluution teknologia saadaan rutiinikäyttöön, yhdestä verinäytteestä voidaan saada paljon nykyistä enemmän tietoa, ja ennen kaikkea sellaista tietoa, jota ei nykytekniikalla voi saada”, Dufva kertoo.
Dufvan tutkimus nimittäin keskittyy erityisesti veressä kiertäviin immuunisoluihin. Ne liikkuvat eri kudoksiin ja vaikuttavat eri tautiprosesseihin. Siksi verinäyte voi toimia ikään kuin ikkunana immuunijärjestelmän tilaan.
“Immuunijärjestelmä vaikuttaa erittäin moneen sairauteen. Sen roolia eri sairauksissa ymmärretään koko ajan paremmin ja paremmin, myös esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksissa, joissa sen roolin ei perinteisesti ole ajateltu olevan suuri.”
Tärkeä huomionosoitus matkan varrella
Dufvan tie tutkijaksi alkoi lukion bioteknologian kurssilta, jolla opiskeltiin sekvensointia ja geenien muokkausta.
“Se sytytti – tuli vahva tunne, että tätä pitäisi päästä tekemään syvemmälle”, Dufva sanoo. Lääketieteen opintojen jälkeen Dufva keskittyi syöpätutkimukseen, ja käsitteli väitöskirjassaan verisyöpien funktionaalista immunogenomiikkaa.
Väitöskirjan jälkeen tutkimus on vienyt Dufvaa yhä suurempien genomiaineistojen pariin. Vuodesta 2023 hän on työskennellyt Cambridgessa Wellcome Sanger -instituutissa sekä Cambridgen yliopistossa. Nyt tutkimus palkitaan Ralph Gräsbeck -stipendillä.
“Olen todella otettu stipendistä. Suurin palkinto tietysti on, että tutkimuksesta saadaan hyötyä potilaalle ja lääketieteelle – mutta matkan varrella tällaiset huomionosoitukset ovat todella tärkeitä”, Dufva sanoo.
