Suomalainen tutkimus teki läpimurron syövän diagnostiikassa – palkittiin vuoden 2025 Medix-palkinnolla

Minervasäätiön Medix-palkinto 2025 on myönnetty professori Sara Wickströmin tutkimusryhmälle Helsingin yliopistosta. Palkinto myönnetään vuosittain suomalaiselle biolääketieteen tai kliinisen lääketieteen tutkimukselle, joka on julkaistu kansainvälisessä vertaisarvioidussa tiedejulkaisussa.

Voittaja-artikkelissa tekoälyyn perustuvan kuvantamisanalyysimenetelmän avulla Helsingin yliopiston tutkijat pystyivät analysoimaan satoja biopankin potilasnäytteitä yksittäisten solujen tarkkuudella. Työssä tehtiin yhteistyötä myös Turun yliopiston ja saksalaisen Max Planck -instituutin tutkijoiden kanssa.

Tunnustus pitkäjänteiselle tutkimustyölle

Sara Wickström muistuttaa, että tutkimustyö on usein vuosien pitkäjänteistä tekemistä, ja siksi tunnustus merkitsee paljon.

– On hienoa, että tutkimusryhmän jäsenet saavat näin konkreettisen huomionosoituksen työstään, tutkimusjohtaja Sara Wickström sanoo.

– Minua inspiroi uuden tiedon luominen ja ymmärrys siitä, miten elimistö ja ympäristö toimivat yhdessä. Harvinaista on, että tutkimuksessa löytyy jotain, mistä voisi olla välitöntä hyötyä potilaille. Se, että tarjoutuu mahdollisuus parantaa ihmisten elämänlaatua, tuo lisämotivaatiota ja tekee työstä erityisen palkitsevaa, Wickström kertoo.

Syövän käyttäytymisen arvoitusta ratkotaan solutasolla

Tutkimusryhmän artikkeli tarjoaa uuden näkökulman pään ja kaulan alueen syöpien eli levyepiteelikarsinoomien diagnostiikkaan. Tämä syöpätyyppi kuuluu maailman kymmenen yleisimmän syövän joukkoon, ja Suomessa todetaan vuosittain 700–900 uutta tapausta.

Syöpäkasvaimet koostuvat usein monimuotoisista solupopulaatioista, jotka käyttäytyvät eri tavoin ja voivat tehdä taudista aggressiivisen ja hoitoresistentin. Wickströmin ryhmä onnistui yhdistämään koneälyn ja -oppimisen sekä spatiaalisen biologian analyysimenetelmän kudosarkkitehtuurin tutkimukseen. Menetelmän avulla analysoitiin satoja biopankin potilasnäytteitä solutasolla ja luotiin eräänlainen “sormenjälki” jokaisesta potilaasta, jonka perusteella voidaan arvioida syövän ennustetta ja hoitovastetta.

Tämä läpimurto kaventaa merkittävän tiedollisen aukon: se auttaa ymmärtämään, miten syövän monimuotoisuus vaikuttaa taudin kulkuun, ja tarjoaa potilaille uusia mahdollisuuksia tarkempaan diagnostiikkaan ja yksilöllisempään hoitoon.

– Kehittämämme menetelmä mahdollistaa yksittäisten solujen analysoinnin sekä syöpäkudoksessa että sitä ympäröivässä terveessä kudoksessa. Pystymme tunnistamaan, millaiset solujen yhdistelmät ajavat aggressiivista syöpää ja millaiset ennustavat paremmanlaatuista taudin kulkua, Wickström summaa.

Kansainvälinen huomio ja tieteellinen tunnustus

Julkaisun jälkeen syksyllä 2024 tutkimus herätti kiinnostusta niin Suomen mediassa kuin kansainvälisessä syöpätutkimuksen kentässä. Siitä uutisoitiin mm. ScienceDailyssa, ja European Association of Cancer Research nosti tutkimuksen esiin Highlight in Cancer Research -osiossa. 

Tutkimus on erinomainen esimerkki siitä, miten perustutkimus ja kliininen tutkimus voivat kohdata. Sen takana on poikkitieteellinen verkosto tutkijoita, jotka yhdistävät osaamisensa bioinformatiikasta, tekoälystä, patologiasta ja kliinisestä onkologiasta.

– Tutkimus on ollut alusta alkaen perustutkimusta, ei klassisesti soveltavaa. Nyt siitä on kuitenkin syntynyt spinout-yritys, joka työllistää jo neljä ihmistä ja tuo tulokset lähemmäs potilastyötä. Tämä on hieno esimerkki siitä, miten pitkäjänteinen tutkimus voi johtaa myös käytännön sovelluksiin, Wickström kertoo.

Innovaatio diagnostiikan ytimeen – tutkimuksesta spinout-yritykseksi

Tutkimusryhmä ei ole pysähtynyt pelkkiin tutkimustuloksiin. Teknologiasta on jätetty patenttihakemuksia, ja löydöksen pohjalta on perustettu spinout-yritys MultivisionDx, jonka tavoitteena on viedä menetelmä kliiniseen käyttöön.

Uusi analyysialusta mahdollistaa miljoonien solujen tutkimisen solunisäisten rakenteiden tarkkuudella potilasnäytteistä – ja tarjoaa näin keinon tunnistaa aggressiivinen tautimuoto jo varhaisessa vaiheessa. Yrityksen tavoite on kehittää diagnostiikasta potilastyöhön soveltuva työkalu, joka voi nopeuttaa hoitopolkuja ja parantaa hoitotuloksia.

– Yrityksen kunnianhimoinen tavoite on, että 4–5 vuoden kuluttua käytössä olisi valmis tietokoneohjelmisto, joka analysoi syöpänäytteet automaattisesti. Tavoitteena on, että alustava versio voisi olla muiden tutkijoiden käytettävissä jo vuonna 2026, Wickström sanoo.

Tunnustus suomalaiselle lääketieteelle

Medix-palkinto, arvoltaan 20 000 euroa, on jaettu vuodesta 1988 alkaen, ja se on yksi suomalaisen lääketieteen merkittävimmistä tunnustuksista. Wickströmin ryhmän palkinto alleviivaa, että Suomessa tehtävä tutkimus on paitsi tieteellisesti korkeatasoista, myös kansainvälisesti uraauurtavaa.

Voittaja-artikkelin perusteluissa todetaan, että tutkimus kaventaa merkittävän tiedollisen aukon syövän heterogeenisyyden taustalla olevien mekanismien ymmärtämisessä. Pitkään syöpätutkimuksessa on ollut ratkaisematta kaksi keskeistä kysymystä: mitkä solutason mekanismit selittävät heterogeenisten kasvainten aggressiivisuutta ja miten heterogeenisuutta voidaan luotettavasti kvantifioida diagnostiikan ja ennusteen tueksi.

Palkittu tutkimus julkaistiin syksyllä 2024 Cell-lehdessä otsikolla “Multiparameter imaging reveals clinically relevant cancer cell-stroma interaction dynamics in head and neck cancer”. Artikkelin kirjoittajia ovat Karolina Punovuori, Fabien Bertillot, Yekaterina A. Miroshnikova, Mirjam I Binner , Satu-Marja Myllymäki , Gautier Follain , Kai Kruse , Johannes Routila , Teemu Huusko , Teijo Pellinen , Jaana Hagström , Noemi Kedei , Sami Ventelä , Antti Mäkitie, Johanna Ivaska  ja tutkimusryhmän johtaja Sara A. Wickström.