Minervasäätiön Medix-palkinto

2024
Yhden solun funktionaalinen genomiikka paljastaa verisyöpien herkkyyden ja vastustuskyvyn luonnollisille tappajasoluille
. Dufva O, Gandolfi S, Huuhtanen J, Dashevsky O, Duàn H, Saeed K, Klievink J,
Nygren P, Bouhlal J, Lahtela J, Näätänen A, Ghimire BR, Hannunen T, Ellonen P, Lähteenmäki H,
Rumm P, Theodoropoulos J, Laajala E, Härkönen J, Pölönen P, Heinäniemi M, Hollmén M, Yamano S,
Shirasaki R, Barbie DA, Roth JA, Romee R, Sheffer M, Lähdesmäki H, Lee DA, De Matos Simoes R,
Kankainen M, Mitsiades CS, Mustjoki S. Immunity. 2023; 56:2816-2835.e13

2023

kantasoluista peräisin olevien ihmisen haimasaarekkeiden toiminnallinen, metabolinen ja transkriptionaalinen kypsyminen. Balboa D, Barsby T, Lithovius V, Saarimäki-Vire J, Omar-Hmeadi M, Dyachok O,
Montaser H, Lund PE, Yang M, Ibrahim H, Näätänen A, Chandra V, Vihinen H, Jokitalo E, Kvist
J, Ustinov J, Nieminen AI, Kuuluvainen E, Hietakangas V, Katajisto P, Lau J, Carlsson PO, Barg
S, Tengholm A, Otonkoski T. Nat Biotechnol. 2022; 40:1042-1055.

2022
Masennuslääkkeet vaikuttavat sitoutumalla suoraan TRKB-neurotrofiinireseptoreihin. Casarotto PC,
Girych M, Fred SM, Kovaleva V, Moliner R, Enkavi G, Biojone C, Cannarozzo C, Sahu MP,
Kaurinkoski K, Brunello CA, Steinzeig A, Winkel F, Patil S, Vestring S, Serchov T, Diniz CRAF,
Laukkanen L, Cardon I, Antila H, Rog T, Piepponen TP, Bramham CR, Normann C, Lauri SE,
Saarma M, Vattulainen I ja Castrén E. Cell. 2021; 184:1299-1313

2021
Äidin ulostemikrobiston siirto keisarinleikkauksella syntyneille imeväisille palauttaa nopeasti normaalin suoliston
mikrobiston kehityksen: A proof-of-concept study. Korpela K, Helve O, Kolho KL, Saisto T,
Skogberg K, Dikareva E, Stefanovic V, Salonen A, Andersson S, de Vos WM. Cell. 2020;
183:324-334.e5.

2020
Panethin solujen tuottama notum heikentää ikääntyneen suolen epiteelin uudistumista.
Petinmikko N, Iqbal S, Mana M, Andersson S, Cognetta AB 3rd, Suciu RM, Roper J, Luopajärvi
K, Markelin E, Gopalakrishnan S, Smolander OP, Naranjo S, Saarinen T, Juuti A, Pietiläinen K,
Auvinen P, Ristimäki A, Gupta N, Tammela T, Jacks T, Sabatini DM, Cravatt BF, Yilmaz ÖH,
Katajisto P. Nature. 2019; 571:398-402.

2019 – Minerva-säätiön 60-vuotisjuhlavuosi
BIOMEDICAL BASIC RESEARCH
Aggressiivisen eturauhassyövän 19q13-alttiuspaikan biologia ja kliiniset vaikutukset.
Gao P, Xia JH, Sipeky C, Dong XM, Zhang Q, Yang Y, Zhang P, Cruz SP, Zhang K, Zhu J, Lee
HM, Suleman S, Giannareas N, Liu S; PRACTICAL Consortium, Tammela TLJ, Auvinen A,
Wang X, Huang Q, Wang L, Manninen A, Vaarala MH, Wang L, Schleutker J, Wei GH. Cell.
2018; 174:576-589.e18.

KLIININEN LÄÄKETIEDE
Vaikeiden lapsuusiän kardiomyopatioiden geneettinen perusta. Vasilescu C, Ojala TH, Brilhante V,
Ojanen S, Hinterding HM, Palin E, Alastalo TP, Koskenvuo J, Hiippala A, Jokinen E,
Jahnukainen T, Lohi J, Pihkala J, Tyni TA, Carroll CJ, Suomalainen A. J Am Coll Cardiol. 2018;
72:2324-2338.

2018
SHANK-proteiinit rajoittavat integriiniaktivoitumista olemalla suoraan vuorovaikutuksessa Rap1:n ja R-Ras:n kanssa. Lilja J,
Zacharchenko T, Georgiadou M, Jacquemet G, De Franceschi N, Peuhu E, Hamidi H, Pouwels
J, Martens V, Nia FH, Beifuss M, Boeckers T, Kreienkamp HJ, Barsukov IL, Ivaska J. Nat Cell
Biol. 2017; 19:292-305.

2017
Sikiön maksan endoteeli säätelee kudoksessa asuvien makrofagien istutusta. Rantakari P,
Jäppinen N, Lokka E, Mokkala E, Gerke H, Peuhu E, Ivaska J, Elima K, Auvinen K, Salmi M.
Luonto. 2016; 538:392-396.

2016
Kantasolut. Ikääntyneiden mitokondrioiden epäsymmetrinen jakautuminen tytärsolujen kesken on edellytys
kantasolujen syntymiselle. Katajisto P, Döhla J, Chaffer CL, Pentinmikko N, Marjanovic N, Iqbal S, Zoncu R,
Chen W, Weinberg RA, Sabatini DM. Science. 2015; 348:340-3.

2015
Eturauhassyövälle altistava alleeli 6q22:ssa lisää RFX6:n ilmentymistä moduloimalla
HOXB13-kromatiinin sitoutumista. Huang Q, Whitington T, Gao P, Lindberg JF, Yang Y, Sun J,
Väisänen MR, Szulkin R, Annala M, Yan J, Egevad LA, Zhang K, Lin R, Jolma A, Nykter M,
Manninen A, Wiklund F, Vaarala MH, Visakorpi T, Xu J, Taipale J, Wei GH. Nat Genet. 2014;
46:126-35.

2014
LDL-kolesteroli kiertää plasmakalvoon Rab8a-Myosin5b-aktiini-riippuvaisen
kalvokuljetusreitin kautta. Kanerva K, Uronen RL, Blom T, Li S, Bittman R, Lappalainen P,
Peränen J, Raposo G, Ikonen E. Dev Cell. 2013; 27:249-62.

2013
Somaattisten sukusolujen haavoittuvuus mitokondriaaliselle DNA-mutageenille on Polg-mutaattorihiirten progeroidisten
fenotyyppien taustalla. Ahlqvist KJ, Hämäläinen RH, Yatsuga S, Uutela M, Terzioglu
M, Götz A, Forsström S, Salven P, Angers-Loustau A, Kopra OH, Tyynismaa H, Larsson NG,
Wartiovaara K, Prolla T, Trifunovic A, Suomalainen A. Cell Metab. 2012; 15:100-9.

2012
SHARPIN on β1-integriinin aktivoitumisen endogeeninen estäjä. Rantala JK, Pouwels J, Pellinen
T, Veltel S, Laasola P, Mattila E, Potter CS, Duffy T, Sundberg JP, Kallioniemi O, Askari JA,
Humphries MJ, Parsons M, Salmi M, Ivaska J. Nat Cell Biol. 2011; 13:1315-24.

2011
Verisuoniverkoston muodostumisen tehokas estäminen yhdistelmällä vasta-aineita, jotka estävät
VEGFR-ligandin sitoutumisen ja reseptorin dimerisaation. Tvorogov D, Anisimov A, Zheng W, Leppänen
VM, Tammela T, Laurinavicius S, Holnthoner W, Heloterä H, Holopainen T, Jeltsch M,
Kalkkinen N, Lankinen H, Ojala PM, Alitalo K. Cancer Cell. 2010; 18:630-40.

2010
Koivun siitepölyn allergeenin Bet v 1 kaveolaarinen kuljetus nenän epiteelin läpi allergisilla potilailla.
Joenväärä S, Mattila P, Renkonen J, Mäkitie A, Toppila-Salmi S, Lehtonen M, Salmi P, Lehti S,
Mäkinen J, Sormunen R, Paavonen T, Renkonen R. J Allergy Clin Immunol. 2009; 124:135-142.

2009
Rab21:n säätelemä integriinien kulku on välttämätöntä sytokinesiassa. Pellinen T, Tuomi S,
Arjonen A, Wolf M, Edgren H, Meyer H, Grosse R, Kitzing T, Rantala JK, Kallioniemi O, Fässler
R, Kallio M, Ivaska J. Dev Cell. 2008; 15:371-85.

2008
CIP2A estää PP2A:ta ihmisen pahanlaatuisissa kasvaimissa. Junttila MR, Puustinen P, Niemelä M, Ahola R,
Arnold H, Böttzauw T, Ala-aho R, Nielsen C, Ivaska J, Taya Y, Lu SL, Lin S, Chan EK, Wang
XJ, Grènman R, Kast J, Kallunki T, Sears R, Kähäri VM, Westermarck J. Cell. 2007; 130:51-62.

2007
Nisäkkäiden tehostimien genominlaajuinen ennustaminen transkriptiotekijän
sitoutumisaffiniteetin analyysin perusteella. Hallikas O, Palin K, Sinjushina N, Rautiainen R, Partanen J, Ukkonen E, Taipale
J. Cell. 2006; 124:47-59.

2006
PDSM, fosforylaatiosta riippuvaisen SUMO-modifikaation motiivi. Hietakangas V, Anckar J,
Blomster HA, Fujimoto M, Palvimo JJ, Nakai A, Sistonen L. Proc Natl Acad Sci U S A. 2006;
103:45-50. Epub 2005 Dec 21.

2005
Astmaan liittyvien ominaisuuksien yhteisen alttiuspaikan karakterisointi. Laitinen T, Polvi A,
Rydman P, Vendelin J, Pulkkinen V, Salmikangas P, Mäkelä S, Rehn M, Pirskanen A, Rautanen
A, Zucchelli M, Gullstén H, Leino M, Alenius H, Petäys T, Haahtela T, Laitinen A, Laprise C,
Hudson TJ, Laitinen LA, Kere J. Science. 2004; 304:300-4.

2004
Verisuonten endoteelin kasvutekijä C:tä tarvitaan ensimmäisten imusuonten itämiseen
alkion suonista. Karkkainen MJ, Haiko P, Sainio K, Partanen J, Taipale J, Petrova TV,
Jeltsch M, Jackson DG, Talikka M, Rauvala H, Betsholtz C, Alitalo K. Nat Immunol. 2004; 5:74-
80. Epub 2003 Nov 23.

2003
FH-mutaatioiden vähäisyys sporadisissa vastaavissa kasvaintyypeissä, joita on havaittu perinnöllisissä
leiomyomatoosi- ja munuaissolusyöpäperheissä. Kiuru M, Lehtonen R, Arola J, Salovaara R,
Järvinen H, Aittomäki K, Sjöberg J, Visakorpi T, Knuutila S, Isola J, Delahunt B, Herva R,
Launonen V, Karhu A, Aaltonen LA. Cancer Res. 2002; 62:4554-7.

2002
Tyypin 2 diabetes mellituksen ehkäisy elämäntapamuutoksilla henkilöillä, joilla on heikentynyt
glukoosinsieto. Tuomilehto J, Lindström J, Eriksson JG, Valle TT, Hämäläinen H, IlanneParikka P,
Keinänen-Kiukaanniemi S, Laakso M, Louheranta A, Rastas M, Salminen V,
Uusitupa M; Suomen diabeteksen ehkäisytutkimusryhmä. N Engl J Med. 2001; 344:1343-50.

2001
Lonkkamurtumien ehkäisy iäkkäillä ihmisillä lonkkasuojaa käyttämällä. Kannus P, Parkkari J,
Niemi S, Pasanen M, Palvanen M, Järvinen M, Vuori I. N Engl J Med. 2000; 343:1506-13.

2000
Yhdistelmähoidon ja yhden lääkkeen hoidon vertailu varhaisessa nivelreumassa:
satunnaistettu tutkimus. FIN-RACo-tutkimusryhmä. Möttönen T, Hannonen P, Leirisalo-Repo M, Nissilä M,
Kautiainen H, Korpela M, Laasonen L, Julkunen H, Luukkainen R, Vuori K, Paimela L, Blåfield
H, Hakala M, Ilva K, Yli-Kerttula U, Puolakka K, Järvinen P, Hakola M, Piirainen H, Ahonen J,
Pälvimäki I, Forsberg S, Koota K, Friman C. Lancet. 1999; 353:1568-73.

1999
Nanobakteerit: vaihtoehtoinen mekanismi patogeenisen solunsisäisen ja solunulkoisen kalkin muodostumiselle
ja kivien muodostumiselle. Kajander EO, Ciftçioglu N. Proc Natl Acad Sci U S A. 1998; 95:8274-9.

1998
Imusuonten liikakasvu VEGF-C-siirtogeenisillä hiirillä. Jeltsch M, Kaipainen A, Joukov
V, Meng X, Lakso M, Rauvala H, Swartz M, Fukumura D, Jain RK, Alitalo K. Science. 1997;
276:1423-5. Erratum in: Science 1997; 277:463.

1997
ICAM-2, jota ezriini jakaa uudelleen ja joka on tappajasolujen kohde. Helander TS, Carpén O, Turunen O,
Kovanen PE, Vaheri A, Timonen T. Nature. 1996; 382:265-8.

1996
Uuden bakteereja sitovan reseptorin kloonaus, joka on rakenteellisesti sukua haaskareseptoreille ja
, joka ilmentyy makrofagien osajoukossa. Elomaa O, Kangas M, Sahlberg C, Tuukkanen J,
Sormunen R, Liakka A, Thesleff I, Kraal G, Tryggvason K. Cell. 1995; 80:603-9.

1995
Katekoli-O-metyylitransferaasin kiderakenne. Vidgren J, Svensson LA, Liljas A. Nature.
1994; 368:354-8.

1994
Somatostatiinianalogi lanreotidi estää myosyyttien replikaatiota ja useita kasvutekijöitä
allograft-arterioskleroosissa. Häyry P, Räisänen A, Ustinov J, Mennander A, Paavonen T. FASEB J.
1993; 7:1055-60.

1993
Ornitiinidekarboksylaasiaktiivisuus on kriittinen solujen muuntumisen kannalta. Auvinen M, Paasinen A,
Andersson LC, Hölttä E. Nature. 1992; 360:355-8.

1992
Immunohistokemiallinen osoitus asetaldehydillä muunnetuista epitoopeista ihmisen maksassa alkoholin käytön jälkeen
. Niemelä O, Juvonen T, Parkkila S. J Clin Invest. 1991 Apr;87(4):1367-74.

1991
Kanan alkioiden bursectomia 60 tunnin inkubaation jälkeen johtaa oligoklonaaliseen B-soluosastoon
ja rajoitettuun Ig-diversiteettiin. Mansikka A, Jalkanen S, Sandberg M, Granfors K,
Lassila O, Toivanen P. J Immunol. 1990; 145:3601-9.

1990
Kimeerinen EGF-R-neu proto-onkogeeni mahdollistaa sen, että EGF voi säädellä neu-tyrosiinikinaasia ja solujen
muuttumista. Lehväslaiho H, Lehtola L, Sistonen L, Alitalo K. EMBO J. 1989; 8:159-66.

1989
Uusi menetelmä kokonaisten geenien satunnaiseen mutageneesiin: entsymaattinen mutaatiokirjastojen tuottaminen in vitro
. Lehtovaara PM, Koivula AK, Bamford J, Knowles JK. Protein Eng. 1988; 2:63-
8.

1988
Masto-solujen stimulaatio johtaa kolesterolin kertymiseen makrofageihin in vitro mast
solurakeiden välityksellä tapahtuvan matalan tiheyden lipoproteiinin imeytymisen kautta. Kokkonen JO, Kovanen PT. Proc Natl
Acad Sci U S A. 1987; 84:2287-91.