{"id":1743,"date":"2026-11-10T18:17:13","date_gmt":"2026-11-10T15:17:13","guid":{"rendered":"https:\/\/minervafoundation.fi\/?p=1743"},"modified":"2026-11-10T18:35:20","modified_gmt":"2026-11-10T15:35:20","slug":"ralph-grasbeck-stipendi-olli-dufvalle-tavoitteena-ymmartaa-verta-yksittaisten-solujen-tasolla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/minervafoundation.fi\/fi\/ralph-grasbeck-stipendi-olli-dufvalle-tavoitteena-ymmartaa-verta-yksittaisten-solujen-tasolla\/","title":{"rendered":"Ralph Gr\u00e4sbeck -stipendi Olli Dufvalle – tavoitteena ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 verta yksitt\u00e4isten solujen tasolla"},"content":{"rendered":"

Minervas\u00e4\u00e4ti\u00f6 on my\u00f6nt\u00e4nyt vuoden 2026 Ralph Gr\u00e4sbeck -stipendin l\u00e4\u00e4ketieteen tohtori Olli Dufvalle. Cambridgess\u00e4 vaikuttavan Dufvan tutkimus keskittyy verisolujen kuvaamiseen ja analysointiin ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 tarkkuudella.\u00a0\u00a0<\/strong><\/p>\n

10 000 euron suuruinen stipendi my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n joka toinen vuosi tutkijalle, joka on v\u00e4itellyt tohtoriksi laboratoriol\u00e4\u00e4ketieteen alalta viimeisten seitsem\u00e4n vuoden aikana ja jatkanut sen j\u00e4lkeen korkeatasoista ja innovatiivista tutkimusta alalla.<\/span><\/p>\n

\"\"

Ralph Gr\u00e4sbeck -stipendiaatti Olli Dufva. Kuva: Wellcome Sanger Institute<\/p><\/div>\n

Uusi tapa tutkia verin\u00e4ytteit\u00e4<\/h2>\n

Dufvan tutkimuksessa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n yksisoluteknologiaa, jonka avulla verin\u00e4ytteest\u00e4 poimittuja soluja voidaan tarkastella yksi kerrallaan. Siin\u00e4 miss\u00e4 tavallinen verenkuva kertoo eri verisolujen ja verihiutaleiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n, korkean resoluution analyysi antaa yksityiskohtaisemman kuvan tilanteesta.<\/span><\/p>\n

\u201cVerin\u00e4ytteest\u00e4 otetaan noin 2000 solua, ja jokaisen geenin ilmentyminen jokaisessa solussa mitataan. Voimme m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 tarkkaan, millaisia hienojakoisempia solutyyppej\u00e4 veress\u00e4 on, ja kuinka paljon \u2013 ja onko joku tyypeist\u00e4 poikkeava verrattuna keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen, terveen henkil\u00f6n solutyyppeihin\u201d, Dufva kertoo.<\/span><\/p>\n

Korkean resoluution datan avulla voidaan tutkia, miten erilaiset sairaudet, genetiikka ja muut muuttujat vaikuttavat veress\u00e4 kiert\u00e4viin immuunisoluihin.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201cSit\u00e4 kautta voimme ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, millainen rooli niill\u00e4 voi olla erilaisissa sairauksissa ja voiko korkean resoluution datalla saada k\u00e4sityst\u00e4 verenkuvan muutosten taustalla olevista tekij\u00f6ist\u00e4\u201d, Dufva sanoo.\u00a0<\/span><\/p>\n

Tutkimuksen mittakaava on huomattava: aineistoon on ker\u00e4tty verin\u00e4ytteit\u00e4 yli 5 000 luovuttajalta, ja jokaisesta luovuttajasta on sekvensoitu yksitt\u00e4isi\u00e4 soluja. Laaja aineisto mahdollistaa viiterajojen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misen n\u00e4in tarkalle datalle. Visiona on, ett\u00e4 aineistoa voidaan tulevaisuudessa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vertailukohtana, kun arvioidaan potilaan solum\u00e4\u00e4riss\u00e4 havaittuja poikkeamia. N\u00e4in voidaan selvitt\u00e4\u00e4, viittaako poikkeama sairauteen vai onko kyseess\u00e4 normaali l\u00f6yd\u00f6s, kun huomioon otetaan potilaan ik\u00e4 ja sairaushistoria.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Visiona enemm\u00e4n tietoa my\u00f6s immuunij\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4<\/b><\/h2>\n

\u201cJos t\u00e4llainen korkean resoluution teknologia saadaan rutiinik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, yhdest\u00e4 verin\u00e4ytteest\u00e4 voidaan saada paljon nykyist\u00e4 enemm\u00e4n tietoa, ja ennen kaikkea sellaista tietoa, jota ei nykytekniikalla voi saada\u201d, Dufva kertoo.\u00a0<\/span><\/p>\n

Dufvan tutkimus nimitt\u00e4in keskittyy erityisesti veress\u00e4 kiert\u00e4viin immuunisoluihin. Ne liikkuvat eri kudoksiin ja vaikuttavat eri tautiprosesseihin. Siksi verin\u00e4yte voi toimia ik\u00e4\u00e4n kuin ikkunana immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n tilaan.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201cImmuunij\u00e4rjestelm\u00e4 vaikuttaa eritt\u00e4in moneen sairauteen. Sen roolia eri sairauksissa ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n koko ajan paremmin ja paremmin, my\u00f6s esimerkiksi syd\u00e4n- ja verisuonisairauksissa, joissa sen roolin ei perinteisesti ole ajateltu olevan suuri.\u201d<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

T\u00e4rke\u00e4 huomionosoitus matkan varrella<\/b><\/h2>\n

Dufvan tie tutkijaksi alkoi lukion bioteknologian kurssilta, jolla opiskeltiin sekvensointia ja geenien muokkausta.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201cSe sytytti \u2013 tuli vahva tunne, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 pit\u00e4isi p\u00e4\u00e4st\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n syvemm\u00e4lle\u201d, Dufva sanoo. L\u00e4\u00e4ketieteen opintojen j\u00e4lkeen Dufva keskittyi sy\u00f6p\u00e4tutkimukseen, ja k\u00e4sitteli v\u00e4it\u00f6skirjassaan verisy\u00f6pien funktionaalista immunogenomiikkaa.\u00a0<\/span><\/p>\n

V\u00e4it\u00f6skirjan j\u00e4lkeen tutkimus on vienyt Dufvaa yh\u00e4 suurempien genomiaineistojen pariin. Vuodesta 2023 h\u00e4n on ty\u00f6skennellyt Cambridgessa Wellcome Sanger -instituutissa sek\u00e4 Cambridgen yliopistossa. Nyt tutkimus palkitaan Ralph Gr\u00e4sbeck -stipendill\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201cOlen todella otettu stipendist\u00e4. Suurin palkinto tietysti on, ett\u00e4 tutkimuksesta saadaan hy\u00f6ty\u00e4 potilaalle ja l\u00e4\u00e4ketieteelle – mutta matkan varrella t\u00e4llaiset huomionosoitukset ovat todella t\u00e4rkeit\u00e4\u201d, Dufva sanoo.\u00a0<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Minervas\u00e4\u00e4ti\u00f6 on my\u00f6nt\u00e4nyt vuoden 2026 Ralph Gr\u00e4sbeck -stipendin l\u00e4\u00e4ketieteen tohtori […]<\/p>\n","protected":false},"author":10,"featured_media":1740,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-1743","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized-fi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/minervafoundation.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1743","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/minervafoundation.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/minervafoundation.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/minervafoundation.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/10"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/minervafoundation.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1743"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/minervafoundation.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1743\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1748,"href":"https:\/\/minervafoundation.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1743\/revisions\/1748"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/minervafoundation.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1740"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/minervafoundation.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1743"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/minervafoundation.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1743"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/minervafoundation.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1743"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}